Joulun leivontaa

Meidän joulupöydässä, siis siinä jälkiruokapöydässä, on jo vuosikymmeniä ollut muutamaa asia. Luumuhöttöä (keitettyä, soseutettua luumua, sitruunamehua tujaus ja kermavaahtoa vatkattuna yhteen. taivaallista!), joulupullaa ja englantilaista hedelmäkakkua, taatelikakkua sekä pähkinäkakkua. Kuivakakkuja siis. Itse rakastan tuota pähkinäversiota, joten siitäpä alempana ohje. Ja suklaata. Valtavat määrät suklaata.



Joulupulla on aika kaukana tavallisen pullataikinan ohjeesta. Eikä se toki ihan samalaista ole valmiina tuotteenakaan. Mutta pulla on munaton, yllättäen. Jos kerron, että se on myös maidoton, ette ehkä usko. Reseptiä lukiessa huomaa, että siihen tulee vain kaksi ruokalusikkaa sokeria. Ja ei, se ei ole virhe, enkä minä tärähtänyt.

Mutta, vannon, tämä on oikeasti niin herkullista. Jostain syystä sitä tulee leivottua vain jouluisin, vaikka se olisikin pelastus monille synttäreille, jossa maidottomia juhlijoita ja kanamuna-allergikkoja riittää. Pullan täytteeksi tulee rasvaa (voita, mergariinia,mitä kukakin haluaa; maidottomana tietysti sopivaa margariinia), sokeria ja mantelia. Tai jotain muuta. Tänävuonna toiseen pellilliseen tuli yllämainittu, toiseen rasvaa, sokeria, pistasipähkinää ja marsipaania. herrrrkullista:) Suklaatakin olen joskus laittanut ukko-kultaa ajatellen.

Ohje siis:
100 g rasvaa
5,5 dl jauhoja
2 rkl sokeria
30 g hiivaa (itse kyllä laitan kuivahiivaa yhden pussillisen.)
1/2 tl suolaa
2 dl vettä (tai maitoa voi toki käyttää halutessa)

nypi rasva ja jauhot sekaisin, Sekoita kylmään veteen sokeri, suola ja hiiva. Lisää neste voi-jauhoseokseen. Alusta taikina tasaiseksi ja kaaviloi se suorakulmaiseksi levyksi. Levitä päälle pehmeää rasvaa, ripottele mantelilastuja/rouhetta/ jauhettua mantelia, kuin vain, ja sokeria. Kääri rullalle, leikkaa n. 2 cm paloja ja laita leivinpaperille tai paperivuokiin.  Kohota lämpimässä noin tunnin, voitele vedellä tai munalla ja paista 225 asteessa n. 10 minuuttia.

Tuo on alkuperäinen ohje. Itse en jaksa koskaan noudattaa ohjeita, joten niin en tehnyt nytkään. Ensinnäkin tein kaksinkertaisen taikinan ja sain noin 50 pullaa. Toiseksi vatkasin jauhot ja rasvan yhteen ja heittelin siihen päälle suoraan muut aineet liuoittelematta:) toki vatkasin taikinakoukuilla koko systeemin sitten kasaan:)

Kohotin taikinaa ennen kaavilointia, vaikka ohjeessa ei sitä mainittukkaan. Oikeastaan muistin sen vasta jälkeenpäin, mutta toimi ihan hyvin näinkin. Tosiaan on kuitenkin turha odottaa tavallisen pullataikanna kaltaista kohoamista, sitä ei tapahdu. Mutta mukavan pehmeäksi ja joustavaksi taikina kuitenkin muuttuu.

Puoleen taikinaan siis tein täytteen ohjeen mukaan, laitoin paperivuokiin (muuten mantelit helposti tipahtelevat pois) ja laitoin hetkeksi vielä kohoamaan (mutta en todellakaan enää jaksanut kohottaa tuntia:)

Toiseen puoleen kaulitsemisen jälkeen levitin margariinia, pistaaseja, sokeria ja marsipaania. Mutta vain mielikuvitus on esteenä tässä hommassa. Mitä tahansahan voi laittaa sisään, kunhan itse tykkää.

Voitelin pullat vedellä, koska tiesin laktovege-velipojan tulevan kylään. Muuten olisin kyllä sipaussut kananmunaa kauniin kiillon takia.

Niin herkullista:)

Pähkinäkakun ohje on keittokirjasta, jonka äitini on saanut mummoltani joskus. Kirja on jostain vuosikymmenien takaa ja se sisältää ihania ohjeita:)

Pähkinäkakun ohjeella väännän myös englantilaisen hedelmäkakunkin, lisäämällä kuivatut hedelmät joukkoon.

Pähkinäkakku

200g rasvaa
3 munaa
2 dl sokeria
3 dl jauhoja
leivinjauhetta
vaniljasokeria
ripaus suolaa.
liraus kullankeltaista

Apua  nyt en ole kyllä varma sokerin määrästä, kun päästä tämän reseptin hain. Sanotaan nyt kuitenkin, että 2-4 dl sitä:)

Hasselpähkinärouhetta maun mukaan (laitan itse koko pussin).
Kokonaisia hasselpähkinöitä maun mukaan (laitan 1-2 pussia, rakastan, kun on paaaljon pähkinöitä). Lisäksi saatan laittaa muitakin pähkinöitä, pekaania esim.

Vatkaa pehmeä rasva ja sokeri, lisää kananmunat, leivinjauhe, jauhot, suola. Joskus lisään hieman maitoa, jos tuntuu että taikina on liian tinakkaa. Lisäksi voi laittaa lirauksen kultaista nestettä, konjakkia,  rakomeloa, viskiä, Amarettoa, tai muuta mitä haluaa. Tänä vuonna se unohtui, mutta mitäpä tuosta. Lopuksi pähkinärouhe ja hyvän sekoituksen jälkeen kokonaiset pähkinät. Uunissa noin 180-200 asteessa 40-50 minuuttia. Tikulla kannattaa testata onko kypsää.

Enlantilaisen version teen laittamalla lopuksi pähkinöiden kanssa myös rusinoita, aprikoosia, luumua. Myös kirsikat, sukaatit tms. toimivat oikein hyvin. Ei kovin oikeaoppista englantilaisen tekoa, mutta kukapa siitä nyt välittää:)

Tänä vuonna halusin tehdä lasten kanssa jotain herkullista. Papukaija rakastaa toffeeta. Joten pieni mies innostui ihan valtavasti, kun ehdotin hänelle toffeen ja tikkunekkujen keittelyä aatonaaton illan vietoksi. Reseptin löysin jostain netin uumenista, selasin useita blogeja ja ruokasivustoja. Nyt en enää löydä sitä mutta mm. Valion, Hesarin, makuja.fi sivustojen toffeeohjeet on koluttu.

Laitoimme siis

3,3 dl kuohukermaa
3,3dl sokeria (tavallista ja fariinia tällä kertaa)
3,3 siirappia (laitoimme tummaa, vaaleakin käy käsittääkseni)
pari ruokalusikkaa rasvaa,
mantelia ja pistaasia
suolaa

Hassut määrät johtuvat siis valion kuohukermapurkin koosta:) Keitimme muut paitsi pähkinät teflonpohjaisessa kattilassa hiljalleen. Sekoittelimme tai papukaija siis, usein, todella usein:) Lopuksi viskoin pähkinärouheen joukkoon.

Tarkoitus olis siis tehdä sekä toffeeta, että tikkunekkuja samasta kattilasta. Keitimme toffeeta noin 40 minuuttia hiljaisella tulella. Toffee on valmista, kun seosta tiputtaa hieman kylmään veteen ja se jähmettyy ja sitä pystyy muovailemaan. Huomasin, että keittoaika oli paljon lyhyempi kaikissa lukemissani ohjeissa kuin meillä, mutta aiemmin toffee et jähmettynyt kunnolla. Itseasiassa, seosta olisi voinut keitellä vielä hieman pidempään, että toffeesta olisi tullut hieman sitkempää:)

No mutta, puolet seoksesta kaadoimme voidellulle leivinpaperille, joka oli paistoastian pohjalla. Ulos jäähtymään ja kovettuneena leikkasimme palasiksi ja kääräisimme sellofaaniin. Toffee lämpenee ja sulaa nopeasti huoneenlämmössä, joten säilytys vissiin sitten jääkaapissa.  Tai parvekkeella.

Jäljelle jäänyttä seosta keittelimme vielä noin parikymmentä minuuttia (ja siinä meni taas hieman liian pitkäksi keittoaika, nekuista tuli todella kovia, samanlaista kuin daimin kova sisus. Herkullista siis, mutta nekkutötterössä hieman hankalaa:).

Kaadoimme seoksen leivinpapereista tekemiin tötteröihin ja laitoimme tikut keskelle. Leivinpaperitötteröt olivat pystyssä sokerissa ja itseasiassa koska teippihän ei siinä paperissa pysy, nidoimme ne kiinni yhdellä niitillä:)

Ja on hyvää ja makiaa. Ihan papukaijan mieleen.

Hyvää joulua kaikille.

Joululahjoja

Olinpa päättänyt, että tänä vuonna en ompele lahjaksi mitään. Kun muutenkin ompelen perheelle ympärivuoden, ei vaatteiden saanti äidiltä joululahjaksi ole kovin hauskaa. Kai.

No suunntelma muuttui, kun oma äitini pärähti eräänä päivänä ovesta sisään.

"Tässä on kolme isäsi t-paitaa malliksi, tässä kaksi marimekon kangasta, pestynä valmiiksi. Tee isällesi lahjaksi pari paitaa."

Onneksi isä tykkää hihattomista, yksinkertaistakin yksinkertaisemmisti topeista. Edes kaksoisneulaa ei tule hänen vaatteeseen käyttää, vaan kaikki päärmätään siksakin avulla: Jess! ei oo vaikeeta. Toivottavasti paita sopii ja istuu, kun kaavoja ei nyt sitten voinut erikseen tehdä ja tutkia, että mistä sisään ja mistä ei.

Äidillekkin piti tehdä mekko. Mutta sopivaa kangasta ei löytynyt, joten kevätuutuksia odotellessa.

Sitten kun pääsin vauhtiin, päätin tehdä veikallekkin paidan, hauskasta Majapuun näppäimistö-trikoosta. toivottavasti sopii. Kaava oli taas hukassa (vaikkakin se on piirretty viimejouluksi:), joten vapaalla kädellä. Tuntuu hieman pussittavan tuo raglan-sauma mutta katsotaan näyttääkö päällä hassulta!

Ukko-kullan sisarentytölle lähti macaron -paita ja siihen sopivat kapeat collarit. Ihan kivat, eikö?

 Lapsille sitten pari paitaa, mekkoa sun muuta:)

Papukaijalle pari neulospaitaa, ihan perus kaavalla. Luultavasti lohikäärmepaitaa joutuu lyhentämään, näyttää vähän pitkältä. Puuvillaneulos on muuten niin ihana päällä talvella, lämmin ja mukava.

Apinanpoikanen saa uuden kaulaliinan, hanskat, myssyn ja villahousut.
Hanskoissa ja hatussa myös maatuska merinovillaa vuorina.
Kaavat. Hmm..hanska piirretty vanhasta ja hattu muokattu ottobren muutaman vuoden takaisesta mallista.

Kiiltokuvatrikoo taipui myös mekoksi ja paidaksi. Minä tykkään tästä kankaasta selkeästi, toivottavasti neitikin. Eilen ei nimittäin laittanut jalkaan sukkia, joissa oli musta rusetti kun "ÄITI, MUSTA ON POIKIEN VÄRI, ETKÖ SÄ TAJUA!!!" Että sillai. Neiti 3-v.

Lapset muuten tässä taannoin halusivat että teen heille lorupussin. No se on nyt sitten pukinkontissa sekin valmiina:) Oli aika hauska projekti. Loruja löysin netistä, kuvia myös.Kirjasta Tivoli tähtisade (Tittamari Marttinen ja Rosa Liksom) löytyi myös kasa mielettömiä oivalluksia ja runoja . Rakastan niin tuota kirjaa! Osaan korteista piirtelin loruun liittyviä kuvia. Aika kiva tuli vaikka itse sanonkin!
 

 

Joulun taikaa...eikun vaatteita:)

Jouluksi on tietenkin pakko saada uudet vermeet.

Pehemiältä napsui ihanaa vadelmaneulosta, josta sain itselleni ja papukaijalle. Omasta ei nyt satu olemaan kuvaa, se on niin ihana, että kulkee pyykkikorin ja päälläolon kehää ihan kokoajan:) Kangasta tuli kuitenkin puoli metriä liian vähän tilatusta ja sekös pisti mielen matalaksi. Piti saada vielä pienelle apinanpoikaselle oma joulumekko samasta, mutta eipä onnistunut.

Onneksi Käpyselle oli tullut ihanaa joulukangasta, joten uutta tilausta vaan vetämään:) Puolukanpunainen Majapuun lumihiutale trikoo odottaa vielä leikkuuuta, mutta kyllä se jouluksi valmistuu sekin.

Pompula nauha pääsi ennen ompeluja kummitusta koristamaan (---"mutta äiti, mä TARVIIN sitä pompulanauhaa, mun PITÄÄ saada leikkiä sillä" neiti 3-v tomerasti komentaa). Kummitus on  muuten tehty maizenasta keitetystä tahnasta ja vanhoista pitseistä, kovettui maljakko-pallo sydeemin päällä ja nyt on kuin oikea leijuva kummitus:)

Niin ja onhan tässä ommeltu paljon muutakin, mutta kun ei kerkeä valokuvaamaan. Tässä ihan sattumalta kuva herukkamekosta, joka valmistui jo kuukausi taaksepäin.

 

 Hyvää joulunaikaa kaikille!