Lahjoja ihanille pikkupalleroille

Mutta ei omille:) Nämä menevät serkun lapsukaisille. Toivottavasti tykkäävät. Pinkkisävyiset ovat n. 104 cm kokoiset. Chillaxit houskaavana ja on the road muistaakseni paitakaavana. Siis Ottobrestä.

Pienemmälle on paita 92 cm Hoopsista pienennetty (hmm..toivottavasti ei liikaa) noin 74 cm kokoon. Housut vanhasta 86 kaavasta myös pienennettynä, haarasaumaa madallettuna (haaremi/kestovaippa-tyyliä). Kumpparit puuttuvat molemmista housuista vielä. Toivottavasti nuo pikkulikan vaatteeet sopivat. Housut ovat varmasti liian isot ja paita ehkä jo liian pieni. Olisi ehkä pitänyt voittaa laiskuus ja piirtää oikean kokoiset kaavat:)

Kankaina ovat Majapuun palomiesneulos, Emelin/Neenuskan appelsiini velour ja Viljamin puodin hattarakekkerit ja puudelit. Ihania kankaita kaikki.

Tykkään:)

Isommalle neidolle on lisäksi vielä kirpparilta löytynyt peli "Tieto, taito & temppu". Meillä hyväksi havaittu ja hauska, kehittävä peli. Tämä oli tarkoitus neidille ostaa uutena, mutta tuo kirppisversio oli niin siisti, että päätin napata sen mukaani.

Ompelutilan muodonmuutos

Meidän keittiö oli ennen vain keittiö. Paljon tilaa, hyvin mahtui vieraitakin. Sitten sinne muutti ompelukone. Ja saumuri. Joskus pikkuapinan syntymän jälkeen (kun en jaksanut kokoajan korjata koneitä olohuoneesta piiloon). Siihen keittiön nurkkaan, joka on kauimpana hellasta. Ruokapöydän toiselle puolelle, seinän viereen. Näköyhteydessä olkkariin. Ja ennen kaikkea kuuloyhteydessä lastenhuoneeseen. Ensin tuli pöytä siihen. Sitten laitoin kapean lasiovisen kaapin. Sen täytyttyä (aika nopeasti, ihan sitä ihmettelin itsekkin), tuli lattialle pari laatikkoa. Kun ne täyttyivät, tuli niitä laatikoita vähän lisää. Niitä Ikean isoja kangaspintaisia, neliskanttisia. Kun ne täyttyivät, alkoi kangasvuoret pursuilemaan lattialle. Ei auttanut vaikka ompelin minkä kerkesin. Ei.

Jostain syystä kangasmäärät vain kasvoivat. Sitten pakkasin vaatehuoneeseen ison määrän "ei nyt just tällä hetkellä" kankaita. Ja kun sekään ei enää auttanut, vyöryi kaaos meidän päälle. Puolet keittiöstä oli valloitettu. Kaavoja, kankaita, saksia, neuloja, lankoja ja muita härpäkkeitä oli jokaisen tason päällä. Pikkuapina meinasi leikata parikertaa muutaman kankaankin silpuksi, kun sakset eivät enää mahtuneet ompelupöydälle.

Eilen sitten sanoin, että nyt riittää. Koko iloinen perhe hyppäsi autoon ja paineli Ikeaan. Siinä sitä sitten koko ilta koottiin hyllyjä, ja lajiteltiin kankaita. Tänään sain siivottua loputkin tilpehöörit. Kolmas konekin sai paikan. Nyt meillä on tulitauko, ja kangasmäärät hallinnassa. Tähän on pyrittävä tulevaisuudessakin. Into ommella katoaa, kun mittanauhaa pitää ensin etsiä puolituntia. Luovuus katoaa ehkä myös. Tai ainakin tulee ahdistus.

Tässä nyt ne kuuluisat ennen ja jälkeen kuvat.

Ja jälkeen.

Satumaailmaa

Pikku apina sai satumaisen yksisarvismekon isoveljen synttäreitä varten. Isoveli, papukaija taas sai karusellipaidan samoja kemuja silmällä pitäen. Papukaijan paita on normaali raglanhihainen, tummanharmaalla selkäosalla ja hihoilla. Kantit ovat petroolia resoria tuomassa vähän särmää. Pikku apinan mekossa on mintut kantit, puolipitkät hihat, silkkinauhasta vyö (vyölenkit ompelin käsin). Helmassa on vielä puuvillapitsiä. Hahaa, pesemätöntä. Hupsista. Jokainen voikin siitä sitten päätellä, mitä mekkoselle ekassa pesussa tapahtuu:) No sitten laulaa lankasakset purkamislauluaan:)

Ja tässä välissä pitänee tirauttaa pari kyyneltä. Milloin minun vauvasta on kasvanut tuleva eka-luokkalainen. Ihan käsittämätöntä. Toisaalta ihanaakin, mutta aika kamalaakin:) Onneksi papukaija on niitä lapsia, jotka kaipaavat vielä äidin syliä ihan valtavasti:) Painon puolesta vaan ei tuota  isoa murusta enää kannnella (eikä ole oikein tarvekkaan, onneksi).

Tässsä kuitenkin juhlavaatetta lapsukaisille:

Papukaijan kangas on Stoff ja Stilliä, apinanpoikasen Kameleont Desingilta.

Ja kyllä, meillä on reikiä seinässä:) Ja vasta juuri tajusin, miten hienosti niistä saa lasten vaatteet roikkumaan, jos on tarvis:)

Sydän-marmelaatia

Kameleont Design on vanha tuttavuus vaatteissa vuosien takaa, mutta uusi tuttavuus kangasrintamalla minulle. Kun näin kuvia kevään uusista  digiprinteistä, ihastuin ihan täysin.

Tosi satumaisia, suloisia, hulluja, no ja ehkä omituisiakin kankaita on kevään mallistossa. Ja niitä on meille jo pari kotiutunut, yksi vielä on matkalla.

Sydän-marmeladikangas sulatti sydämeni ihan täysin. Ihan äärimmäisen omituinen kangas, ja mietin aluksi voinko kulkea verhoutuneena punaiseen pehmeään sokerikarkkiin. Sitten päätin, että voin. Tuloksena on leggarit itselleni. Kangasta jäi vielä hieman, papukaijan hihattoman kesäpaidan etukappaleeseen:

Ihana Mini Rodini

Olen hulluna mini  rodiniin. Voin myöntää sen helposti. Silti uuden kevät/kesä malliston ilmestyessä en tilannut mitään. Siis drop1 ilmestyessä. Se onkin aika mysteeri, miten sain hillittyä itseni. Olisihan siella ollut varsinkin pikkuapinalle vaikka mita kivaa.

Nyt kuitenkin ilmestyi drop2...

Taaskaan ei ollut tarkoitus tilata mitään, mutta kun tuolla yhdessä keskusteluryhmässä hengailee tarpeeksi kauan, alkaa sormet napsutteleman tilasusta ihan kuin itsestään:)

Kimpassa tilasimme useamman naisen voimalla itse pääkallopaikalta Ruotsista tukaaneja ja liskoja.:) Se oli oikeastaan hetken huumaa, ei ollut tarkoitus, mutta ihan "vahingossa" sitten tilasin pikkuapinalle tukaani t-paidan ja mintun liskomekon, papukaijalle mintun lisko teepparin ja tukaani teepparin. Niin ja tukaani pipon vielä yhteiseksi Siinä meni kipuraja ja nuukuus iski:)

Huh. Jos yhtään olisin jäänyt miettimään,olisi tilaus varmaan jäänyt odottelemaan jotain alekoodia jostain.

Nyt se kuitenkin on tehty ja ja tilauskin on saapunut Suomeen. Huomenna otan lapsukaiset auton kyytiin ja ajelen 50 kilometrin päähän asti hakemaan pakettiani. Tässä vielä muutama kuva Mini Rodinin sivuilta, tälläisiä meille huomenna saapuu:)

Ja alennusmyynteihin jäi vaikka mitä, ananakset, pinkit liskot, pandacollarit jne...
Ja lopuksi vielä linkkiä kaikille epäuskoisille:) Mini Rodinin vaatteet ovat ihania:)

Englanninlakua kesäkoltussa

 PIkkupiltin englannin lakusta on nyt syntynyt vaikka kuinka monta vaatetta. Muun perheen vaatteet ovat aiemmassa postauksessa täällä. Vain pikkuapinan oma pipo on vielä kuvaamatta. Musta trikoopipo Papu-tyyppisellä rusetilla. Aika söpö, mutta jaksaako tuota nyt sitten kuvata:)
 
Viimeinen yritys on oma kesämekkoni. Kaavana on tuttu Summer Basic, eli lyhythihainen, kahden kappaleen paita, jost olen muokannut mekkokaavan. Täsä ei siis ole hihoja erikseen vaan lyhyet hihat ovat suoraan kiinni etu- ja taka- kappaleessa. Kuvasta näkyy vähän huonosti, kun alla on pitkähihainen.

Koska kangasta oi aika hintsusti, piti soveltaa. Eli yläosa on mustaa trikoota ja alaosa lakua. Keskelle olen päälitikannut keltaisen resorirauhan ja rusetin. Uudella koneella hunajakenno tuli nätisti ja sain nauhan suht suoraan:) Jee. ei tarvinnut purkaa!  Kauluksen kanttasin lakulla. Hihan suut kanttasin ensin, mutta leikkasin pois ja käänsin vain. Parempi näin. Helmaan vielä kumppari.

Aika ihana, vai mitä?

Englannin lakua

Pikkupiltistä löytynyt ihana trikoo lakukuviolla hurmasi meidän koko perheen (tai no, ukko-kulta ei innostunut, tavalliseen tapaansa). Kangasta kotiutui 2,4 metriä meille ja se on käytetty viimeiseen tilkkuun asti. Ensin mekko mummille, (Kyllä, äitini tilasi ensimmäistä kertaa itselleen mekon kätösteni tekeminä, ja paineet ovat hurjat. ), sitten mustaan trikooseen yhdistettynä mekko minulle, paita papukaijalle ja pallohame, t-paita ja rusettipipo pikkuapinalle. Oli pakko laittaa tuota mustaa trikoota mukaan, muuten ei olisi riittänyt enää lapsille. ja heillehän periaatteessa tämän(kin) kankaan tilasin:)

 

Pikku apina pääsi tiskaamaan vielä vaarin kanssa ja musisoimaan mummin kanssa.

 Näistä ompeluista tuli kyllä kivat. Äitikin oli omaansa tyytyväinen, ja tilasi lisää samalla kaavalla kesämekkoja.

Oma mekkoni on vielä vaiheessa. Ompelukone tuntuu vetäytyneen eläkkeelle kesken mekon teon, ja eilen saapunut uusi kone on vielä testaamatta. Mutta hitaasti hyvä tulee, ei ole kiire.