Pikku apinan touhuja

Meillä näyttää pikkuapinan kanssa olevan tosi laadukkaat keskustelut aina näin öisin. "äiti oletko hirviö?" -no en. oletko itse? "äiti olet kakkapöksy hahahaa" -joo kiitos vaan tyttöseni, menes nukkuun.- "en mä pysty, kun mä olen niin hirrrrveän väsynyt" huutelee pikku keijukainen ja tanssii olohuoneen matolla suu täynnä mandariinia. Kello on jo pitkälti yli puolenyön.

 Ja sitä kiukun määrää mitä pieneen ihmiseen voi mahtua (joo mähän en ole ollut lapsena yhtään kiukkuinen. pikku enkeli vain). Tässä kuvassa taas kiukutellaan ja huudetaan. Jostain pienestä syystä. Kuten että puunlehti on väärän värinen. Tai että olisi pitänyt saada keltainen pillimehu punaisen sijaan. Tai jotain.

 Apinan poikanen rrrakastaa vaatteita pienellä 2-vuotiaan tarmolla. Ja äiti rakastaa niitä myös. Sillä seurauksella, että - hups- postista pamahti kotiin ihana pomp de lux paketti. Pelkkää bling blingiä neidille. Eikä yhtään pinkkiä (mitä apinalla olisi aina päällä jos niin saisi päättää- mutta vielä ei onneksi saa:).

Postista saapui myös ihanaa Siiriä ja Myyryä hyvä pala. tässä sitä sitten yhdessä mietitään mitä siitä voisi tehdä.

 Ja siitä syntyi aika paljon. Papukaijalle paita, minulle huppari ja apinalle leggarit ja tunika. Koko kangas on tuhottu ja ah -tätä kun saisi lisää eri väreissä. Ihan parhaimpia kuoseja.

 Pikku apina vielä poseeraa uudessa Aarrekid mekossaan. Mahtavaa rannalle kuosista collegea tuli pikku pätkä myyntiin ja minä haukkana sain kuin sainkin 2 metriä tätä ihanuutta. Nyt on taas lapset ja äiti puettu samaan kankaaseen:) Kunnon tekstiiliperhe täällä.

 Se meidän pikkuapinasta. Siellä se köllöttelee sängyssä ja katselee Viileää Venlaa, pieni toipilas raukka, ei saa unta. Toivottavasti ei papukaija herää yläsängyssä pienen tytön kirkkaaseen lauluääneen. On muuten mahtavaa kuulla kuinka 2-v laulaa, että elämä ei ole hassumpaa. Ja aika huvittavaa kun samasta suusta kuuluu myös chilla chillaaa.