Ekapeli

Ekapeli on hurjan hyvä. Se on tarkoitettu eskareille ja ala-asteen ekoille luokille äikän ja matikan opiskeluun. JA miksi kerron tätä?

No papukaijahan on eskari. Ja eskari jolla on intoa opetella kirjaimia, mutta vanhemmat jotka eivät osaa opettaa. Sitten kun vielä pakettiin laitetaan tuo kaksikielisyys ja erilaiset aakkoset tuossa kakkoskielessä, on soppa valmis. Eli hankalaa on.

Papukaija mielellään kirjoittelee kirjaimia ja kyselee mikä mikäkin on. Mutta ekapelin avulla hän on päässyt harjoittelemaan ihan oikeasti, äänteitä, tavuja jne. Ja se on HAUSKA. Ilmainen nettipeli joka on kehitetty Jyväskylän yliopistossa. Sen voi ladata tästä osoitteesta.

No miksi tämän kerron, olisin voinut pitää meidän pikku salaisuutena? Meille tämä vinkki tuli puheterapeutilta ja onneksi tulikin. Peli on ollut tuiki tarpeellinen pienen pienen papukaijan oppimishalun ja himon täyttämiseksi.  Joten en voi mainosta tätä tarpeeksi. 

Se siitä. Suosittelen lämpimästi kaikille 6-v ja sitä ylöspäin.

Ensi viikolla muuten ollaan sovittu treffit naapurin rouvan kanssa. Me lähdemme käymään Akateemisen Starbucksissa, Hobby pointista hakemaan lisää silityskalvoja (kyllä, kyseinen rakas ystävä on ihan yhtä hurahtanut ompeluun kuin minä) ja jos aikaa riittää suuntaamme vielä Kalasatamaan Early Learning nimiseen kauppaan/yritykseen josta löytää kaikkea oppimisen tukemiseen. Mieletön valikoima hauskoja pelejä, lukemisen tukemiseen välineitä, matikkaan, tunteisiin, jne.. Tälläistä kelloa olen harkinnut papukaijan ja pikku apinan touhuja rytmittämään:)

 Tässä on kyllä kaksi sellaista tättähäärää, että aikaa näyttävä kello voisi olla äidin helpotus arkihommissa:)

Joulukalenterin tekoa

Viime vuosina on papukaijalla ollut oma tehty kalenteri. Ihan pahvitötteröitä henkareissa. Se on ollut tosi söpö, mutta kuten kaikki ymmärtää, ei ole kovin helppoa säilöä 24 paperitötteröä vuodesta toiseen. Niinpä viritelmä lensi mäkeen viime jouluna, aaton jälkeen.

Vakaana aikomuksena oli ommella 24 pussukkaa, sukkaa yms. ennen joulukiireitä. Tyyliin tammikuussa. Sitten se jäi. Ja jäi.

Kunnes havahduin viime viikolla siihen, että joulu on kohta täällä! Ensimmäiset glögit ja joulutortut on syöty jo. Pienessä paniikissa rupesin suunnittelemaan papukaijalle kalenteria kunnes tajusin, että TÄNÄ vuonna niitä luukun avaajia onkin 2 tajuavaa ja innostunutta olentoa. Ja jos vain papukaija saisi kalenterin, olisi meillä sotatilanne päällä alta aikayksikön.

No 48 sukan tai pussin ompelu ei kuulostanut enää kovin viehkeältä, joten päädyin yksinkertaiseen ratkaisuun. Kumpikin saa yhden joulusukan, johon tonttu voi käydä iltasella tuomassa jotain pientä seuraavaa päivää varten.

Onneksi ihana äitini oli jostain kirparilta napannut kerran matkaansa ihanan jouluisen puuvilla kankaan, ja siitä sitten illan hämärissä leikkelin kaksi sukkaa. Tai huopatossua, ainakin koon ja näön puolesta. Sisälle tulee Marimekon markiisia antamaan ryhtiä, sitä oli jäänyt pieni pala kantoliina ompeluista yli. Tälläiset niistä nyt tuli. Ilman kaavoja ja ilman mittailuja. Ihan ei natsaa vuori ja päällinen ja toi viininpunainen yläreunakin vetää, mutta lapset oli ihan riemuissaan ja se kai on pääasia:)

Sitten tärkeimpään, sisältöön. Mitäs sitten lapsille tonttu toisi? Toissavuonna papukaija sai äitinsä ja enonsa vanhoista legoista rakenneltuja pikku juttuja. Viimevuonna paniikissa äkkiä ostettua krääsää.

Tänä vuonna on tarkoitus kerätä kalenteriin lähinnä kirpparilta ja kellarin kätköistä vanhoja leluja, kirjoja, levyja tms. Aika hyvä kokoelma niitä jo onkin. Varsinkin apinalle. Vanhat ponit ja barbit mummin kellarikomerosta päätyvät melko varmasti apinan kalenteriin. Lisäksi kirpparilta on löytynyt Pekka Töpöhäntää, fröbeleitä ynnä muuta mukavaa. Papukaijalle toistaiseksi on löytynyt oppi ja ilo sarjan kirjain domino.

Lisäksi matkaan on tarttunut mm. Ikeasta mehujäämuotit, Tigerista jotain pientä jne. Muutama karkki juttu varmaan tulee kalenteriin myös. Mutta pikku budjetilla mennään ja tarkoitus ei ole todellakaan se, että joka päivä löytyy kunnon lahja. Katsellaan käytöstä ja muuta. Sen mukaan, fiilistellen. Viime vuonna tonttu tomera toi aika pieniä juttuja- Tänä vuonna saattaa tulla jotain isompaakin, kuten tuo domino, jos kirpparilta sattuu löytymään jotain kivaa. Tai mitähän papukaija sanoisi jos kalenterissa olisi jokapäivä  yksi dominonappula ja viimeisestä luukusta tulisi sitten tuo tyhjä dominopelin laatikko:)


Hauskaa joulun odotusta jo nyt, marraskuussa, kaikille:)

Maatuskan lumoissa

Viimeaikoina on jokapuolella näkynyt maatuskoja. Kunnon muoti-ilmiö, jolta ei tämäkään perhe ole välttynyt. Ensin meille muutti Rouva Maatuska. Se on yksi pikku apinan lempileluista. Apinalapsi jaksaa avata ja kasata sitä vaikka kuinka kauan.

Sitten tuli Metsolan maatuskavelouria, ihan vahingossa, toisen pesussa pilalle menneen kankaan sijalle. Siitä tuli mekot äidille ja tyttärelle. Tällaiset siis löytyy aiemmasta postauksesta.

MUoKS. Metsolan maatuskaa on tulossa vielä lisää meille, nimittäin ysmyiltä sain tilattua pinkin maatuskatakin pikku apinan kevät rientoihin. Se on aika ihana:)

Viimeviikolla erehdyin naapurin rouvan kanssa Kaareen ja siellä erityisesti Tigeriin, josta lähti hurjan monta maatuskajuttua:)

Lokakuussa Tampereen Triteks keikalta  jäi käsiin ihana valkoinen joustocollege, joka on poltellu käsissä. Ja samoissa käsissä on poltellut Hobby pointin silityskalvot. Idea on vain puuttunut. Sitä ideaa on haettu yhdeltä jos toiselta kaverilta, kunnes se valkeni yhtäkkiä. Maatuskoja. Tietenkin. Niitähän olisi hauska vääntä ja ne ovat riittävän lapsekkaita olematta ihan täysin HelloKitty linjaa.

Tuloksena on aika kiva tunika. Tai mekko.  Korkealla savupiippukauluksella. Ensin piirsin kuvat paperille ja väritin osat sillä värillä, mistä ne leikkaisin kalvoista.

Sitten palottelin paperimallit, jäljensin osat kalvoille ja silitin kiinni. Noin 4 tunnin urakka kahteen iltaan ajettuna. Lopputulos on aika ihana.

Jäljelle jää kysymys, miten kuva kestää pesua? Hyvin toivottavasti. Ideoita on tullut lisää ja uusi retki Hobby Pointiin siintää edessä. Jos vaikka joulupukin konttiin jotain...

You Tube lapset

Niin siinä on käynyt. Ihan huomaamatta. Että apina ja papukaija ovat nenä kiinni YouTuben videossa, aina kun vaan annetaan. Skaala on laaja papukaijan linnanmäki ja kirkonkello videoista aina pikku apinan Ti-ti nalleen. Uusimpana taloon on muuttanut Robin:) Tietty. Tätä on odotettu jo hetki, mutta vihdoin tuo pikku eskari on päiväkodissa oppinut, että Robin on ihana. Poikienkin mielestä.

Eilisilta tai siis nukkumaan meno aloitettiin kuuntelemalla yläsängystä tulevaa lauluharjoitusta "boom kah" vain raikasi kun papukaija lauloi. Klo 02 jälkeen kuuluu uninen ääni "mäkin haluan katsoa teletappia". Ilmeisesti unessa siitä keskusteltiin. Parin minuutin kuluttua kuuluu tömahdys (apina laskeutuu sängystä) ja askeleita. "ai kato äiti. Mä menen katsomaan teletappia". Olen taktisesti parkkeerannut itseni patjalle lasten huoneen ovensuuhun. Kuuluu osana taktiikkaan "näin saat lapset pysymään sängyssä" (turha kuvitellakkaan, mutta pakko yrittää. Ei enää kykene nukkumaan 4 ihmistä samassa sängyssä).

 Palautan pikku apinan takaisin sänkyyn. "Äiti. Teletappi?" Mä haluan tietokoneelta. -"Ei" vastaan.  
-" Laita edes Ti-ti nalle".

-" Ei käy nyt nukutaan" totean. Alkaa sellainen huuto, että oksat pois "mutku mä haluun". On sanomattakin selvää kumpi ottelun voittaa..ja kuitenkin kamppailu päättyy äidin tyrmäävään rapsutusotteeseen 5 minuutin jälkeen.

 Jihuu tää tuulettaa täällä eikä malta oikaista patjalle. Tulos äiti 1 - apinalapsi noin 100 tällä viikolla:)

voihan kankaiden yö..

nimittäin jäi kaivelemaan aika moni kangas. En jaksanut tai oikeastaan halunnut valvoa yli 01.00 kun aamulla oli työpäivä. Ja tilauksiakin tuli tehtyä vain muutama. Tänään hain kuitenkin postista Viljamin puodin ihanan hattarakekkeri trikoon! Sen turkoosin. maailman ihanimman ja suloisimman kankaan:)  Valkoista panda puuvillaa on tulossa vielä 3,5 metriä lastenhuoneen verhoiksi, kunhan se vain saapuu Viljamille.

Vielä odotellaan Emeli Desingin turkoosia appelsiini velouria:) enempään ei kyennyt kankaiden yönä (villat mielessä...)

Verson puodista tuli myös mieluisaa postia. Kauan odoteltu karkkikauppa saapui vihdoin piskin kanssa kotiin. Verson Puoti  on lempikangaskauppojani. Aina niin yllätyksellinen. Koska odotuaika oli aika pitkä, hyvitti ihana omistaja reippaalla kädellä leikatuilla kankailla:) Nyt riittää karkkikauppaa vielä lapsillekkin.

Sisaruskuva

On taas se aika vuodesta kun kuumeisesti kierretään vaatekauppoja, selataan nettikauppojen tarjontaa ja tutkitaan kangaskaapin sisältöä. Nimittäin päiväkodin valokuvaus lähestyy. Ja nimenomaa se Sisaruskuva. Mitä pipanoille päälle? Ikuisuus ongelma. Omaa tuotantoa? Metsolan raikasta värimaailmaa? Pomp de lux? Jotain muuta?

Tällaiseen päädyin: neropatti paita molemmille. Papukaijalle velourhousut ja Apinalle musta tyllihame ja mustavalkoraidalliset Sukkahousut. Vähän samaa ja vähän eri.aika suloista.

Muoks. Äiti vei lapset kuvaan kun minä lähdin töihin. Vaatteet vaihtuivat päiväkodissa, koska tausta oli täsmälleen neropattien värinen. ei olisi pikkupin´mpulat kuulemma erottuneet kuvasta:) Onnesi olin pakannut varavaatteet mukaan:) Apinalle  tämä ihana jämäpala mekko 
ja papukaijan ötökkä paita löytyy täältä. <3

Oliko pakko...

Olihan se. Nimittäin ommella tai ainakin yrittää ommella tylliunelma ystävän tytölle. Synttärilahjaksi. Voi pojat mikä työ. Yhteensä noin 40 metriä saumaa ommeltavana. Sormet verillä silmät kipeinä.

Tälläinen siitä sitten tuli. Ei ollut tarpeeksi tylliä. enkä jaksanut lähteä kauppaan, joten ompelin vielä vaaleanpunaisesta trikoosta frillahameen alle. Ei ihan sitä mitä suunnittelin. Kelpaako tätä edes viedä lahjaksi? Jaa, no uuttakaan en kykene tähän hätään tekemään.

Reipas pikku papukaija toimi sovitusmallina. Olisi kuulemma aika ihana jos olisi tyttö:)

Muoks. Pakko oli mennä vielä Eurokankaaseen hakemaan lisää tylliä. Sillä tuloksella, että koko vaalenpunainen tylli on loppunut jopa keskusvarastosta. No tilalle otin vaaleanpunaista organzaa. Kivasti nosti helmaa ja lahjan saaja tuntui olevan tyytyväinen.

 


Lisäksi vielä tunika. Tyttö on intohimoinen musiikin harrastaja joten tälläinen syntyi siltä pohjalta: