Jäätelöä, hapsuja ja pinkkiä

H&M:llä näin tässä taannoin ihanan hapsutopin, jota koristi ananas printti. Toppi oli jo kädessä, mutta sitten alkoi omaatuntoa kolkuttamaan ja jätin paidan (sunmuuta) kauppaan ja suoriuduin ulos.

Ajatus ei kuitenkaan jättänyt rauhaan, joten minun oli pakko ommella oma versio hapsutopista pikku apinalle. Samalla ompelin pinkit Siiri ja Myyry caprit topin kanssa käytettäväksi.

Värit ovat luonnossa aika paljon kirkkaammat, ilta valossa kaikki näyttää niin hailulta. Topin kangas on paksua persikan väristä trikoota ja kuvat on tehty silityskalvoilla.

Tässä yksityiskohtaisemmin vielä tuo kuva

Helma on siis hapsutettu ja hihansuut ja kaula-aukko ovat raakareunaisia. Niitä kiertää kaksoineullalla tehty koho-ommel antamaan vähän terävyyttä ja ilmettä.

Sovituskuvaa lisäilen, kun sitä on saatavilla. Nyt pieni prinsessa on untenmailla, eikä sovituksia enää saa.

 Pieni äidin pallero muuten täyttää 3-v perjantaina. Aika hurjaa. Huomenna lähdemme pariksi yöksi ystävän mökille ja paluumatkalla tuo pieni Titi-nalle fani pääsee Titi-nallen kauppaan valitsemaan omaa synttärilahjaa. (Ja aika mieletön palvelu heillä, koko talo ja kauppa ovat kiinni, mutta kun muuten ei onnistu, saamme käydä privaatti ostoksilla perjantaina. Aika ihania ovat siellä Titi-nallen talolla, eikö?)

Kesämekko ja farkkujersey

Vihdoinkin pääsin taas ompelemaan. Pitkään kangaskasasta on huudellut Nosh Organicsin farkkujersey. Ihana tuntuinen materiaali ja herkullinen vihreä väri. Niistä ompelin itselleni farkkutyyppiset housut.

Mikä pettymys olikaan, kun muutaman tunnin käytön jälkeen polvia koristivat  jättisuuret pussit. Kangas siis venahtaa rumasti käytössä. Ihana ja kaunis kangas, mutta en usko että hankin lisää.  Toki jäljelle jääneestä kankaasta saa pikkuapina jotain kivaa syksymmällä.

Lisäksi  Metslan pinkki apila joustis halusi ehdottomasti muuttua rantamekoksi. Mekon tutoriaalin löysin joskus viime kesänä Made for Apes blogista (aivan ihana blogi, suosittelen) ja siitä muokkasin omiin mittoihin sopivan koon.

 Harmaan Siirin ja Myyryn loppu muotoutui harmaan viskoositrikoon kanssa hulmuhelmaiseksi mekoksi. Kaavan pohjana taas vanha kunnon Summer Basic viime vuoden Ottobresta. Kuvassa näyttää aika hassulta, mutta tämä on aika kiva päällä. Ei kyllä varmaan top 5 yltä, sen verran painavaa tuo viskoositrikoo on, että se vetää Siiriä ja Myyryä alaspäin. Voipi olla, että tie kohti kangaskauppaa käy pian ja helma vaihtuu kevyempään.

Kukkia kukkia

Eli siis kukkia. Paaaaaljon kukkia.

Kerrankin sain ostaa niin paljon kukkia kun halusin. Sillä niillä piti koristella ukko-kullan karonkka tila. Itse juhlasta ei sen enempää nyt, sillä nyt on aika puhua kukista:)

Olin sanut ajatuksen kukkakoristeista, kun ostimme kirppareilta kippoja ja kappoja juhlia varten. Muun muassa50 ruusukahvikuppia tasseineen muuttivat meille. Hetken eriparisia kuppeja pyöriteltyäni käsissä, päätin ottaa osan niistä kukkakoristeiden alustoiksi. Oasis sienen hakuun ja asetelmien tekoon.

Sitten vaan olohuoneen lattialle kaikki esille ja hommiin.

(Olohuoneen lattia on koko olemassaoloni keskuspiste, kaavoitukset, kankaanleikkuut, välillä myös leivonta tapahtuu siinä, murhamysteerien pyöriessä taustalla telkkarissa.)

Enpä taida jaksaa enempää näistä kirjoittaa. Sain kerrankin hommailla kukkien kanssa tarpeeksi ja tuoksu ja väriloisto ovat vielä mielessä. Ja kunhan kerkeän laitan kuvan kukista vielä juhlapaikalla.

Ihania, eikö?

Butanolia, etanolia ja vähän muutakin

Täällä se vihdoin on. Nimittäin Ukko-kullan väitöskirja. Ei siitä sitten enempää, minulta on turha kenenkään kysyä, että mitä siinä lukee:) Monta numeroa, kirjainta ja välimerkkiä tuohon tekstiin mahtuu kyllä.

Tästä linkistä sitä voi käydä lukemassa ihan sydämensä kyllyyteen asti:)

Mutta mutta. Siis itse väitöskirjaahan tärkeämpi on tietysti sitä seuraava juhla (niin siis minun mielestäni, hahah). Karonkkaa täällä kovasti järjestetään, ja jotta ei ihan helpoksi menisi, päätin ommella itselleni sinne juhlamekon:) Ukko-kultahan keikailee frakki päällä koko illan, joten enpä minäkään voi paikalle saapua joustofrotee-tunikassa ja villaleggareissa. Puhumattakaan niistä jalkaan kiinni kasvaneista kumisaappaista.

No kuvaa ei puvusta vielä ole, kun kangas on vasta leikottu. Mutta ajattelin silti jakaa teille kuvan tuosta ihanasta, upeasta kankaasta, jonka hankin eurokankaasta tätä tarkoitusta varten.

Kangas on pohjaväriltään sinimusta, lehtikuviointi tummansininen ja kukat limen vihreitä. Se siftaa kauniisti, on riittävän ryhdikästä ja kaiken kaikkiaan on vaan niin nätti.

Että kelpaako? (ja kyllä, olen erittäin ylpeä Ukko-kullan upeasta saavutuksesta. Hän, jos joku, sen ansaitsee).

Tikkareita tukassa

Töissä pidimme vappunaamiaiset lapsille tänään. Voi sitä riemun määrää. Voisinko, tai oikeastaan, kehtaisinko kertoa, että olen tanssinut hullunlailla Robinin tahdissa? Boom-kah vain sinnekkin:)

No jokatapauksessa eilen rupesin miettimään, että jotta pitäisiköhän minullakin olla joku asu?

Hetken mietittyäni, totesin, että Mehujäätaikaa, joka löytyy täältä ja sydänmarmeladit, jotka löytyvät täältä, riittävät. Niiden lisäksi, tai niitä korostamaan väänsin sitten illan aikana hiuspannan samaan tyyliin. Ja tadaa...namutäti oli valmis.

Aamulla kävin ensin papukaijan päiväkodilla keskustelussa, ja tuo panta oli päässä. En oikein tajunnut ensin miksi lapset minua tuijottivat. Ihan vahingossa sitten kuljin peilin ohitse ja muistin. Haha, papukaijan äiti on taas vauhdissa. Olin kuin kunnon epävireinen hörhellys:) kaikki maailman värit päällä, riitasointuisena. No menoa se ei sitten töissä enää haitannut, muksut innoissaan "söivät" mehujäät mekostani ja tikkarit päästäni:)

Voin muuten kertoa, että pantaa ommeltiin koneella, saumuroitiin, ommeltiin käsin, liimattiin, saksittiin, pyöriteltiin ja peilattiin, ennen kuin se oli valmis. Aika moinen homma. Nopeammin olisin saksinut ja ommellut t-paidan papukaijalle:)

 Ukko-kulta joutui malliksi. Suostui kunhan en ota kuvaa koko naamasta:) Otin minä kuitenkin, sen verran huvittavan näköinen Ukko oli. Mutta lupasin pyhästi, ettei sitä julkaista, joten tässä kuvia pannasta Ukko-kullan päässä, ilman naaman näkymistä:) Herkkis.

Aika kähee?

Vappu-mekko

Niin. Vappuna on kai
alle 10 astetta ja sadettakin luvattu. Mutta pitäähän sitä naisella silti kunnon iloittelu mekko olla siman juontiin ja munkkien syöntiin. Mehujäätaika muuttuikin sopivasti sellaiseksi. Trikoo on Käpysen digiprinttiä ja syötävän ihana)

(Hmm.. viimeaikoina olen tehnyt iselleni sydänmarmelaadi leggarit, lakumekon, jäätelömekon ja nyt tämän mehujään. Pitänee vierailla karkkikaupassa lähiaikoina.)

Mäyräkoiralegginsit ovat PaaPiin ja Majapuun/Pehemiän ihanaa siniharmaata trikoota suklaanruskeilla koirilla. Kuosi on todella kaunis, ja toimisi vaikka missä väreissä (ja onhan sitä jo ollutkin aiemmin).

Yhdessä nämä eivät oikein toimi, mutta Ukko-kullan hermojen säästämiseksi ne kuvattiin nyt yhdessä:)

Siiri ja Myyry jäätelöllä.

Kerrankin päätin aloittaa lapsista ja tuhlata harmaan Siiri ja Myyry -trikoon heihin. Pitkään sitä pyörittelin käsissäni. Olisin halunnut kesämekon, leggarit ja pipon itselleni. Ja lapsille paidat nyt ainakin.

No kaikkea siitä ei saanut, joten päätin kerrankin unohtaa itseni ja tehdä vain lapsille. Haha, yleensä meillä on niin että, ihanat kankaat äidille, ja lapsosille jämät:) Tällä kertaa toisin. Ja vaaleanpunainen Siiri ja Myyry on vielä hyllyssä odottamassa inspistä. Nyt kyllä hieman harmitti, että sitäkin tilasin, on tuo harmaa jotenkin niin paljon kivempi.

Tässä on ukko-kullalle taas pähkinä purtavna. Kumpi on kumman setti? Viimeviikolla oli pikkuapina pukeutunut isoveljen paitaan isänsä toimesta (juu tuo alle metrin pätkä sopi hyvin 128 cm kokoiseen paitaan) ja taannoin oli papukaija saanut päällensä pikkuapinan college mekon eskariin.

 -"no, mä luulin, että se oli papukaijan paita. Hyvinhän se mahtui, hihat oli vaan vähän lyhyet".

Voi tuota ukko-kultaa. <3

Paitojen kaveriksi ompelin kummallekkin Verson - Puodin jäätelö joustocollegesta shortsit. Kaava on viimeisessä Ottobressä, ja voisin sanoa, että meinasin kuolla.

Ensinnäkin onnistuin ompelemaan papukaijan shortseihin toisen pikkuapinan shortsien takakappaleista. Jonka huomasin, kun pöksyt olivat valmiit. Toiseksi tuo resorikanttaus, joka alkaa etulahkeesta ja kaartaa vyötärölle, oli saada (siis sai) minut epätoivon partaalle. Kaarros kohta on ihan mahdoton saada siististi. En taida jaksaa selittää tarkemmin. Ken ompelee ja testaa, ymmärtää. Ken ei, ei varmaan jaksa kiinnostua tästä pikkuyksityiskohdasta:)

Silmä lepää tässä harmaan ja mustan liitossa, eikö. Ihanaa kun kerrankin on vahän hillitympää.
 
Lisäksi ompelin papukaijalle samalla kaavalla vihreät joustocollege shortsit (ja huom. kanttaus onnisti jo aika kivasti, kunhan ei katso nurjalle). Kantit ovat vanhasta trikoopaidastani, kun ei sattunut olemaan sopivan väristä resoria. Shortsien kaveriksi  mehujäätaikaa -trikoosta hihaton. Tummansiniset kantit ja musta-valkoraita selkäosa ja edessä pituutta tuomaan. Edessä on siis vale helma.

Kaiken kaikkiaan ihan kivat setit (ja miksi, oi miksi, kuvissa vaatteet aina vetävät joka suuntaan, vaikka silitysraudallakin niitä on uhkailu).

 Toivotaan, että kesä on kuuma ja pitkä <3