Tikkareita tukassa

Töissä pidimme vappunaamiaiset lapsille tänään. Voi sitä riemun määrää. Voisinko, tai oikeastaan, kehtaisinko kertoa, että olen tanssinut hullunlailla Robinin tahdissa? Boom-kah vain sinnekkin:)

No jokatapauksessa eilen rupesin miettimään, että jotta pitäisiköhän minullakin olla joku asu?

Hetken mietittyäni, totesin, että Mehujäätaikaa, joka löytyy täältä ja sydänmarmeladit, jotka löytyvät täältä, riittävät. Niiden lisäksi, tai niitä korostamaan väänsin sitten illan aikana hiuspannan samaan tyyliin. Ja tadaa...namutäti oli valmis.

Aamulla kävin ensin papukaijan päiväkodilla keskustelussa, ja tuo panta oli päässä. En oikein tajunnut ensin miksi lapset minua tuijottivat. Ihan vahingossa sitten kuljin peilin ohitse ja muistin. Haha, papukaijan äiti on taas vauhdissa. Olin kuin kunnon epävireinen hörhellys:) kaikki maailman värit päällä, riitasointuisena. No menoa se ei sitten töissä enää haitannut, muksut innoissaan "söivät" mehujäät mekostani ja tikkarit päästäni:)

Voin muuten kertoa, että pantaa ommeltiin koneella, saumuroitiin, ommeltiin käsin, liimattiin, saksittiin, pyöriteltiin ja peilattiin, ennen kuin se oli valmis. Aika moinen homma. Nopeammin olisin saksinut ja ommellut t-paidan papukaijalle:)

 Ukko-kulta joutui malliksi. Suostui kunhan en ota kuvaa koko naamasta:) Otin minä kuitenkin, sen verran huvittavan näköinen Ukko oli. Mutta lupasin pyhästi, ettei sitä julkaista, joten tässä kuvia pannasta Ukko-kullan päässä, ilman naaman näkymistä:) Herkkis.

Aika kähee?