753 km

753 kilometriä on se matka, minkä istuimme autossa 3 päivän aika tällä viikolla. Siis minä ja lapset. Kesän ensimmäinen lomareissu. Oli muuten hurjan kivaa.

Keskiviikkona starttasimme kohti Merikarviaa. Jossain Forssan tienoilla alkoi lapsilla jo mennä hermo, joten koukkasimme Minkiöön, museorautatietä katsomaan ja syömään eväitä.

 

Mansikat tekivät kauppansa ja autossa napattiin dvd soittimet päälle. Toiselle Titi-nallea, toiselle Angry Birdsiä.

AH, mikä rauha. Hetken.

Autoon oli päässyt paussin aikana HIRVEÄ, KAMALA, PELOTTAVA kärpänen, joka aiheutti pienimmän matkustajan totaalisen hajoamisen ja hysteerisen itkun. Saman tien sitten kakkostien reunaan parkkiin ja kärpästä hätistelemään. 

Porissa pikaiseen kauppaan, vessaan ja tietysti kaupan lattialle makoilemaan, kuinkas muuten.

Vihdoin kun selvisimme Merikarvialle, oli ihana ystävä ja naapuri vastassa lämpimän ruoan kanssa. Mikä enkeli!

Lapset olivat riemuissaan kavereiden näkemisestä ja tietysti asuntovaunussa nukkumisesta. Homma meni siis aika jännäksi, varsinkin puuceen osalta:)

 

Pääsimme myös uimaan järvelle ja lapset vielä pulahtivatuudelleen illansuussa, tosin meressä.

Ja se sauna. Kiitos muuten tabletin ja lastenohjelmat, saimme istua hetken rauhassa pimeässä savusaunassa naapurin rouvan kanssa. Ihanaa. Rauhaa.

(No pakko se on sanoa. Hyttyset pääsevät taas inhokkilistalleni. Miten sen talvella unohtaakaan, että kesä ei ole pelkkää ihanaa oleskelua lämpimässä kesäillassa istuskellen. Siihen kuuluu oleellisesti sadat ja tuhannet hyttyset, jotka saavat ihmiset sekaisin. Niin sekaisin, että kutiavat lapset näkivät kamalia painajaisia, kuinka hämähäkit kävelivät ympäri kehoa. Olipa kiva selittää klo 03.00 yöllä, että ei siellä sängyssä ole mitään, vaan hyttysen pistot vaan kutittavat. Ei oikein uponnut puoliunessa oleville.)

Mökkeilyn jälkeen oli aika jatkaa matkaa. Suuntana Ikaalinen ja Titi-nallen puoti. Itse talo oli vielä talviteloilla, mutta ihana ja ystävällinen henkilökunta tuli avaamaan meille pienen puodin, jotta pääsimme ostamaan pikku apinalle syntymäpäivälahjaa.

Apinan poikanen sai taas vuoden lisää ikää, pienestä vauvasta, taaperosta on nyt tullut oikeasti leikki-ikäinen iso tyttö.


Joka tapauksessa, ihan mieletöntä Titi-nalle talon henkilökunnana puolelta tulla meille availemaan ovia. Käväisimme myös uimassa viereisellä rannalla, pari kolme tuntia hurahti nopeasti. Lähtiessämme meinasi iskeä kriisi. Kumpikin olisi halunnut takaisin Titin taloon leikkimään (jonne ei siis päässyt), mutta onneksi Riitta sattui paikalle ja jäi hetkeksi juttelemaan lasten kanssa. Niin vältyttiin huudolta ja matka jatkui.

Uusi Isoäiti -nalle pääsi heti uimaan, ja sehän vasta hauskaa oli:)

 

Ikaalisissa pysähdyimme jätskille,  jossain Ikaalisten jälkeen Kolmostien reunalla metsästin hämähäkkiä hysteerisen kuoron tahdissa takaikkunalta. Takapenkiltä kuului itkien "älä katso sisko sitä, ni ei pelota" Toinen vastaa yhtä lailla itkien "en katso" ja sitten yleinen kuoro "ääääitiiiiiiiiii.....".

Tampereella hurjan ukkosen saattelemina mäkkärillä. Janakkalassa pidimme jaloittelutauon ja vihdoin 753 ajokilometrin jälkeen olimme kotona. Ihanaa. Vaikka reissaaminen on hauskaa ja kivaa, on kotiin paluukin ihanaa. Pari suunniteltua etappia jäi pois hurjan ukkosmyrskyn takia Tampereen tienoilla sekä ihan klassisen aikataulun pettämisen takia. Mutta ei se haittaa. On siis syytä vain suunnitella uusi reissu, Vääksyn kanavalle, Tampereen Koskipuistoon ja Valkeakoskelle rakkaan ystävän luo.