Saariston rengastiellä

Olen monta vuotta haaveillut matkasta Turun saaristoon ja nyt päätimme toteuttaa kahden yön telttaretken sinne. Varat olivat vähän tiukilla Kreikan reissun jälkeen, joten telttailu, trangia ja kylmälaukku kuulostivat hyvältä. Pikkuapinalla ei ollut vielä omaa täysikokoista makuupussia (aiemmin mahtui nukkumaan rattaiden pussissa, mutta eipä enää), joten mummi rakas kävi hakemassa smurffiinapussin tyttöselle. Piti sitä makuupussissa oloa sitten vielä harjoitella kotona olohuoneen lattialla ennen lähtöä.

 

Kuusiston linna

Ensimmäisenä etappina oli Kuusiston linannarauniot Kaarinasta vähän eteenpäin. Papukaijan uusi linna ja raunio innostus Kreikassa sai lisää pontta täällä. Pieni mies oli aivan haltioissaan.
Kiipeili muureilla ja minä kiljuin, "alas heti tai lähdetään kotiin". Pois päin lähtiessä huomasin kyltinkin jossa luki suunnilleen, että "muureilla kiipeily kielletty, huoltajien tulee valvoa lapsia". Niinpä niin, menipä sitten ihan metsään meidän hommailut raunioilla:)

Matka jatkui evästauon ja raunion ihailun jälkeen kohti Paraista ja Vanhaa Malmia. Säätiedotus oli heittänyt 8 asteella vikaan, eli kaikki pitkähihaiset, sadevaatteet ja muut lämmöneristys tavarat taisivat tulla turhaan mukaan:) Mikäs sen parempi!

Paraisilla

 

Paraisilla kipaisimme turisti-infoon hakemaan karttoja ja mainoslehtisiä saaristosta. Sen jälkeen kuljimme kanavan rantaa kohti kirkkoa ja Vanhan Malmin ihania puutaloja.

 Näin kai sitten:) Mietelause löytyi kanavanrannan yhteydessä olevasta taidenäyttelystä.

Sitten asiaan. Papukaijalla oli selvät sävelet tutkittuaan saariston opaskirjoja kotona: rauniot, kirkot, lautat ja uiminen. Ensimmäinen kirkko saikin pienen miehen ihan hurmoksiin. Ja kaunishan tuo oli.

Matkaa ilman kirkossa käyntiä ei kai meidän perhe voi tehdä. Papukaijan johdolla tutkitaan kaikki, mutta huolestuttavinta on se, että pikkuapinakin haluaa nykyisin bongailla kirkkoja ja vierailla niissä:) Hahaha.

Pieni matkailija jo väsähti - onneksi isi jaksaa kantaa. Ja onneksi löysimme paaljon kauniita ruusuja, joita haistelemalla pääsimme aina muutaman metrin eteenpäin, seuraavaan ruusupuskaan asti. Sitten se auto jo näkyikin, pieni juoksukilpailu ja- jee! perillä oltiin. Lapset inttivät jo uimaan, joten suuntasimme Sattmarkiin kahville ja uimaan. Luotimme vähän turhan uskollisesti opaskirjaan, sillä Sattmarkin "ranta" ei ollut ainakaan uimaranta.

Onneksi kahvilasta löytyi muuta puuhaa ja hetken levähdettyämme suuntasimme takaisin päin Airistolle.

Ja onneksi niin. Airiston ranta on parhaimpia merenrantoja, joita olen Suomessa nähnyt. Kyllä, aika pieni, mutta sitäkin kauniimpi. Puhdasta hiekkaa, matalaa lämmintä vettä, vierasvenesatama vieressä upeana, lisäksi pari hotellia jne. Pääsimme muuten Airiston Strandiin suihkuunkin, kun kesken uimisen huomasimme sinilevää. Kävin kysäisemässä yleisiä suihkuja hotellista ja meidät ohjattiin hotellin alakertaan, veneilijoiden sauna- ja suihkutiloihin. Hurjan siistit ja puhtaat tilat. Ainoa ongelma oli se, ettemme löytäneet miesten suihkuja. Ukko-kulta ja papukaija käväisivät naisten puolella salaman nopeassa suihkussa minun pitäessä vahtia ovella:) Sen jälkeen pikkuapinan kanssa me tytöt suihkuttelimme rauhassa pitkään ja hartaasti:) Airistolla käynti siis kannatti ja voin suositella sitä muillekkin!

Sitten koitti se ensimmäinen odotettu lautta matka - lossi Paraisilta Nauvoon!

Nauvossa yötä

 

Nauvoon tullessamme kello oli jo yli 7 illalla. Lapset olivat väsyneitä, nälkäisiä ja vihaisia. Kysäisimme satamakahvilasta, mihin teltan saa pystyyn ja meidän neuvottiin Grännäs homesteadiin. Olimme sen verran väsyneitä, ettemme jaksaneet etsiä sopivaa metsikköä, mihin telttaa voisi laittaa pystyyn, joten ajoimme katsastamaan leirintäalueen. Alue olikin tosi kiva. Telttapaikkoja oli vain 7, matkailuvaunujakaan ei ollut enempää, lisäksi oli kymmenkunta leirintämökkiä. Ensin sytytimme grillin, sitten minä kokosin teltan ja Ukko-kulta vei lapset katselemaan aluetta. Mukava leirintäalue kaiken kaikkiaan. Vessat ja suihkut olivat ihan siistit, grillikatos, sauna ja astianpesupaikka löytyi, jätehuolto oli mainio, monenlaista kierrätyslaatikkoa löytyi. Ranta oli hiekka/savi eikä mikään erityinen, mutta parasta olivat laakeat kalliot veden rannalla. Kävimme vuoroin tutkailemassa rantaa, nauttimassa auringnlaskusta. Toinen puoli porukasta vahti meidän pientä ämpärigrilliä:) Tuo turkoosi ihme maksoi 7.99 ja oli todellakin hintansa arvoinen!

Seuraavana aamuna suuntasimme Nauvon satamaan aamujäätelölle. Ihailimme satamaa, nautimme auringosta. Pikku apina leikki pitkään hiekkalaatikolla ja papukaija juoksenteli laitureilla. Pitkän keskustelun kävimme siitä, miksi emme voi ostaa yhdessä laiturissa ollutta myytävää venettä. "no hae rahaa automaatista" totesi papukaija. Voi kun se olisikin niin helppoa:)

Kävimme tottakai myös ihailemassa kirkkoa. Sitten olikin aika lähteä.

Tarkoitus oli keretä viimeiseen Houtskari -Iniö lauttaan klo 16.15 ja syödä lounas ennen sitä. Joten kaasu pohjassa painelimme Korppoon läpi pysähtyen vasta lauttarannassa.
Sieltä nappasimme sitten yhteysaluksen Houtskariin.

Houtskari ja Iniö

 

Houtskarissa pysähdyimme ostamaan vihanneksia tilamyynnistä. Suuntasimme sen jälkeen Näsbyn satamaan Skagen grilliin hampurilaisille. Ruoka oli hyvää ja edullista. Kuljeskelimme kylällä hetken aikaa ja ihailimme venevajoja sun muuta. Koska tuo grilli on tosi suosittu, meni meillä ensin jonottaessa tilausta reilu puolisen tuntia, toiset reilu puoli tuntia odotimme ruokaa. Joten kaiken kaikkiaan kulutimme melkein 3 tuntia Houtskarin kylällä ja satamassa, joten taas oli pakko kiiruhtaa pää kolmantena jalkana tuohon Houtskari-Iniö lauttaan. Ihmeellistä, että neljältä menee jo viimeinen lautta, vaikka kesä ja turistikausi on kiivaimmillaan.

 Lopuksi keräsimme vielä metsämansikoita penkereeltä.

Houtskariin kuuluu useampi saari, pääsimme vielä kahden lossin kyytin ennen Mossalaan saapumista.

Mossalassa odottelimme hetken Iniön laivan tuloa. Pikku apina nautti kuumista kallioista ja auringosta.

Laiva matka kesti melkein tunnin ja oli pisin kaikista laivamatkoista rengastiellä. Auto + matkustajat maksoivat 35 e. Muutenhan kaikki muut 7 lauttaa ja lossia ovat ilmaisia, mutta tämä väli on maksullinen. Kamerasta loppui sopivasti akku Houtskarin satamassa. Onneksi kännyä sai ladattua sentään autossa ja muutamia kuvia matkalta siis otettua.

Iniössä pääsimme myös lossin kyytiin. Lossisatamassa oli hauska laite. Jos lossi jostain syystä olisi toisella rannalla, eikä näe toisella rannalla olevia, voi kapteenia kutsua äänimerkkin avulla:)

 

Kustavin kalliot

Uimareissu oli luvattu, mutta Iniön ranta oli niin onneton, että päätimme siirtyä Kustaviin illalla. Paria vaille kuusi juoksimme rannalta autolle ja kuudelta olimme lautassa, kerkesimmepäs!




Ajoimme suoraan Lootholmaan uimaan. Ranta oli ihan hyvä, mutta Lootholman leirintäalueelle emme halunneet jäädä, se oli suoraan sanottuna kalsean oloinen. Uinti reissun jälkeen palasimme samaa tietä takaisin päin muutaman kilometrin, paikkaan, jossa olimme nähneet vilaukselta hyvän leiriytymispaikan. Papukaija nukahti matkalla autoon, eikä suostunut nousemaan kuin juuri ja juuri iltapalalle. Myöhemmin kannoimme hänet suoraan telttaan jatkamaan unia. Pikku mimmi jaksoikin sitten viihdyttää vanhempiaan melkein puolille öin mm. laulamalla ja kiljumalla.

Iltapalaksi paistoimme lättyjä, osin trangialla, osin muurikalla grillin päällä. Grilli ei meinannut ensin syttyä, ja lopulta kun oikein sinne iskimme riittävästi hiiliä, hehkui se punaisena vielä puolen yön aikaan. No ei se mitään, saimme kuitenkin syötyä ja hyvää oli!

Aamulla pakkasimme kamat ja ajoimme Kustavin savipaja ja käsityökylän kahvilaan aamukahville ja munkille. Munkit olivat superhyviä, vielä kuumia ja rapeita. Ostimme 5, osan söimme heti ja osa lähti mukaan pussissa. Lapset halusivat vielä jäätelöäkin, ja tokihan sitä lomalla voi jäätelöä syödä aamupalaksi:) Illalla sokeria ja aamulla sokeria:)

Papukaijan mielestä parasta oli tietysti kahvlan kupeesta löytynyt "kirkonkello", reippaasti pieni mies kysyi kahvilasta luvan kellon soittoon. Pikku apina taas nautti suunnattomasti leikkialueesta.

Kustavista suuntasimme Uuteenkaupunkiin, automuseo veti Ukko-kultaa puoleensa.

Uudenkaupungin elämää

Uuden kaupungin satama oli hyvin kaunis. Pojat lähtivät automuseoon ja me tytöt hömpötimme kaupungilla. Torilta löytyi lasten pomppulinna, pieni pallomeri, katuliituja  sun muuta. Kamera eli kännykkä oli Ukko-kullan mukana museolla, joten pikku neidin touhut jäivät kuvaamatta. Aurinkorasva tietysti jäi autoon, samoin vesipullot. Hattuja ei tullut matkaan lainkaan. Oli tajuttoman kuuma. Lopulta haimme lounasta Heseltä ja S-marketista sekä bageleita mainostavasta kahvilasta ja tapasimme taas satamassa. Lounaan jälkeen tutkimme Uudenkaupungin vanhan kirkon. Sen jälkeen lähdimme Santtion rannalle, uimme pari tuntia ja jatkoimme taas matkaa.

Saariston helmi, Naantali

 

Naantaliin saavuimme viiden maissa. Pikkuapina tutki karttaa - "Äiti, miksi sinä et kertonut, että muumit asuvat täällä. Mennään heti katsomaan!". No eipä menty, ei ollut aikaa ja siihen oli neidin tyytyminen. Sen sijaan käppäilimme satamassa, söimme jäätelöt, tutkimme Naantalin kirkon. "Äiti, tämä on se Risto Räppääjän kirkko, onkohan Risto täällä?" papukaija tivasi. Olimme käyneet aiemmin viikolla katsomassa uusimman Ristoleffan ja niin pienen mies tunnisti Naantalin kirkon samaksi:)

Sitten olikin jo aika lähteä kotiin. Matkalla saimme taas ihmetellä hurjan pitkää tunnelia ja Helsingissä muksut lähtivät heti mummin ja vaarin luokse kertomaan reissusta. Me saimme purkaa tavarat rauhassa ja juoda kupit kahvia.

Kaiken kaikkiaan huippu reissu. Yksi yö lisää olisi ollut paikallaan, jotta olisimme saaneet rauhassa nauttia pienistä saarista, ilman hätää lauttayhteyksistä. Myös kauempana oleville saarille olisi kiva joskus lähteä, mutta silloin tarvittaisiin jo useamman yön reissu! Ehkä joskus vielä <3.