keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Nuttu nurin, onni oikein, sanoo vanha sananlasku.


Toivottavasti pitää paikkaansa. Sillä nyt on ommeltuna mekko joka onkin etupuoli takana ja takapuoli edessä:) Kyseessä on ihanaakin ihanampi rusettikangas,  jonka ompelussa kaikki mätti. Todellakin niin paljon, että raglanhihainen mekko on väärinpäin, eli etumus takana ja takapuoli edessä:) Jostain syystä se ei istunut oikeinpäin yhtään. Niin, ei se nurinkaan istunut kovin hyvin, mutta vähän muokkaamalla tuli pidettävä. "Mielettömästä super-hyper-upeasta" mekosta tulikin ihan perustyömekko. 

Minun hyvä, omille mitoille muokattu, raglan kaava oli mystisesti kadonnut tai sekoittunut miljoonaan keskeneräiseen muokkauskaavaan ja tulos on aikalailla sellainen. Että ihminen on tyhmä, kun saa kaavan muokattua, heittää sen muiden sekaan. Ilman, että a) merkkaa sitä  tai b) heittää pois kaikki keskeneräiset räpellykset.

Ainoa kaksoisneula katkesi kesken kaiken,helma on hieman liian lyhyt,  toisen taskun kanttaus meni persiilleen ja sitä rataa.





Kyllä minä silti tykkään. Keltanen tuo keväisen olon ja kaulukseen ommeltu rusetti lapsekkaan tunteen:)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti